Johannes LeppävuoriJohannes Leppävuori
  • Blogi
  • Koti
  • Kuka?
8.8.2020 kirjoittajalta Johannes Leppävuori

Kirkkoniemestä rajalle

Kirkkoniemestä rajalle
8.8.2020 kirjoittajalta Johannes Leppävuori

Kirkkoniemeen saavuimme Neidenissä vietetyn yön jälkeen tiistaina. Ensimmäisenä vedettiin auto parkkiin kirkon alapuolelle rantaan, mistä löytyi helposti ilmainen ja rajoitukseton parkkipaikka. Lyhyen karttaohjelman kanssa vietetyn hetken jälkeen suuntasimme kaupungille etsimään aamukahvia ja gopro -kiinnikkeitä.

View this post on Instagram

Päästiin Norjaan yöksi. Heti tuli kotoisa olo😍 . . . . . #vanlifeskandinavia #vanlifesuomi #vanlifefinland #camperlifefinland #camperfinland #norja #fossen #matkailuautoilu #vuosilomalla #pakulifer #jslfilm #vuosiautossa #bobil #skoltefossen #puskaparkki #norge #norgebilder #norway #northatlantic #visitnorway #norwayphotos #kirkeness #neiden #arcticcircle #lapland #laplandnorway #retkeilyauto #projectvanlife #campervans #vanlifestyle

A post shared by Johannes ja Jaana (@vuosilomalla) on Aug 3, 2020 at 8:17am PDT

Kirkkoniemi on sikäli helppo kaupunki, että varsinainen keskusta on aikalailla kahden kadun pätkän kokoinen ja toisen kadun päässä on vielä lisänä Amfi -kauppakeskus. Isommat kaupat ovat kaupunkiin tullessa heti keskustan ulkopuolella, sieltä löytyy niin Biltema kuin Elkjöp.

Keskustasta emme löytäneet kuin kahvin Narvesenilta. Elektroniikka liikkeissä myytiin eiioota GoPron osalta ja ohjatiin suoraan Elkjöpille. Kahvit juotiin rauhakseen kirkon edessä penkillä päivää paistatellen.

Keskustan läpi rauhakseen käveleksiessä todettiin että melko moni asunto näytti olevan myytävänä. Kaupunki itsessään on (ainakin kesällä) viihtyisä ja miellyttävä erivärisine taloineen ja avarine katuineen. Ilmeisesti se ei kuitenkaan riitä, vaan muuttovirta vaikuttaa olevan poispäin.

Kauppakeskuksesta bunkkeriin

Kaupungin ulkopuolelta löysimme Kirkkoniemen ostosparatiisin. Sieltä löytyikin ne Ylläkseltä asti kaivatut ja etsityt kameran kiinnitystarpeet, tosin hintakin oli melko suolainen, mutta minkäs teet. Ruokakaupan puolelta ostettiin vielä lounasevääksi leipä, katkarapusalaattia ja juustoviipaleita. Eväät mentiin syömään viereisen järven rantaan.

Järven ja museon välistä lähtee hiekka kävelytie ylös kaupungin viereiselle kukkulalle, mihin päätettiin kiivetä. Parin kilometrin päästä huipun tuntumassa vastaan tuli sodanaikainen bunkkeri ja varustus. Bunkkereissa ei sinällään ollut mitään ihmeellistä, mutta aivan huipulla oli myös kallioon louhittuja juoksuhautoja jotka risteilevät huipun ympäri.

View this post on Instagram

Onpa käsittämättömän hyvä sää ollut tänään! Aurinko paistanut, reilu 20°C lämmintä ja lähes tyyntä. Käytiin ihmettelemässä Kirkkoniemen yläpuolella vanhoja bunkkereita ja maisemia kaupunkiin. Huomenna ilmeisesti viileämpää ja museopäivä siis🙂 . . . . . #vanlife #vanlifeeurope #vanlifeexplorers #bobil #vanlifesuomi #vanlifefinland #camperlifefinland #camperlifestyle #vanlifestyle #vuosilomalla #pakulifer #jslfilm #vuosiautossa #kirkkoniemi #kirkenes #ww2 #warhistory #sotahistoria #norja #norway #norge #norgebilder #kävelyretkellä #retkeily #retkeilyauto #projectvanlife #campervans #reissupaku #reissupäiväkirja #vanlifediaries

A post shared by Johannes ja Jaana (@vuosilomalla) on Aug 4, 2020 at 9:34am PDT

Alas tultiin suoraan kaupungin suuntaan ja samalla löydettiin kaupungin uimaranta. Siis sieltä ylhäältä. Ei käyty uimassa, mutta täytyy sanoa, että ei olisi sieltä kyllä lähdettyuimarantaa ensimmäisenä etsimään.

Takaisin autolle ja yöpaikkaa etsimään. Kirkkoniemessä on Hurtigrutenin laiturin läheisyydessä karvaani parkki, mistä löytyy vesihana, kemssan tyhjennys ja ajokaivo. Kentällä olikin hyvin tilaa ja vedettiin auto parkkiin. Käytännössä kaikki muut autot oli norjan kilvissä.

Rajatapaus

Kirkkoniemestä lähtiessä käytiin tutustumassa vielä raja alueen elämää esittelevään museoon, eli Grense museumiin. Samassa yhteydessä toimii myös John Savio museo. Savio oli ensimmäinen saamelainen ammattitaiteilija ja etenkin hänen grafiikkansa on hienoa ja yllättävän modernia. Itselle jäi mieleen etenkin Savion tekemä puupiirros saamelaismiehestä, josta tulee kaikkineen heti mieleen istuva budha.

Museon jälkeen suunnattiin auton keula kohti päivän varsinaista kohdetta, eli Grense Jakobselviä. Kylä sijaitsee Norjan ja Venäjän rajan tuntumassa ja sinne on Kirkkoniemestä matkaa tietä pitkin 60 kilometriä. Ajo aikaa kannattaa kuitenkin varata ainakin 1,5 tuntia, koska tie on kapea, kuoppainen, mutkainen ja lopussa vielä sorapintainen.

Tie kohti Gr. Jakobselviä lähtee E6 tieltä aivan Norjan tulliaseman vierestä. Alkuun tie on kohtuu leveä ja hyväkuntoinen, mutta pienenee matkan edetessä. Matkalle sattuu myös geologisesti mielenkiintoinen Norjan vanhin tunturin huippu, missä kannattaa myös pysähtyä.

View this post on Instagram

Vielä on matkaa..

A post shared by Johannes ja Jaana (@vuosilomalla) on Aug 5, 2020 at 7:58am PDT

Auto parkissa Norjan vanhimman tunturin päällä

Lopulta tie sukeltaa alas joen varteen rajavartiolaitoksen tukikohdan vierestä ja muuttuu samalla soratieksi. Tässä kohtaa tien vieressä alkaa näkyä rajatolpat, Norjan puolella kelta-mustat ja Venäjällä puna-vihreät, välillä tie menee jopa tolppien välistä. Normaalisti maa-alueilla tolpat ovat kummallakin puolella rajaa kahden metrin päässä rajaviivasta, mutta tässä kohtaa raja kulkee joen keskellä.

Norjalaisia rajavartioita oli myös jatkuvasti liikkeellä mönkijöillä ja kävellen, kaikki tervehtivät iloisesti. Tie päättyy Grense Jakobselvin kylään, mikä on muodostunut joen suistoalueelle. Kylää hallitsee 1850-luvulla rakennettu Pyhän Olavin kirkko, mikä nousee vuorenrinteessä koko kylän yläpuolelle.

Valokuvausta ja lakkoja

Auto vietiin parkkiin tien päässä olevalle parkkipaikalle, missä on myös WC ja grillipaikka pienen sataman yhteydessä. Autolta käveltiin kirkolle noin 600 metriä. Sää oli vahvasti sumuinen, joten Venäjän puolelle ei juurikaan näkyvyyttä ollut. Kirkkoon ei päässyt sisälle, joten kiivettiin hieman ylemmäs rinteessä polkua pitkin, sieltä olikin hieman parempi näkökulma ottaa kuvia kirkosta.

Itse jäin virittelemään kolmijalkaa ja Jaana meni tutkiskelemaan ympäristöä. Hetken kuluttua Jaana rupesi huutelemaa että olisi lakkoja. Onneksi oli kumihanska mukana, niin sai kypsät kerättyä talteen. Siinä stten samalla ylempää ilmestyi kaksi rajavartijaa kyselemään että mitäs täällä oikein kuvataan? Kerroin kuvaavani kirkkoa ja he vielä ystävällisesti ohjeistivat, että Venäjän suuntaan ei saa kuvata, mikäli siellä näkyy sotilasrakennelmia. Toivottivat vielä hyvät päivän jatkot ja jatkoivat matkaansa alaspäin.

Me kierrettiin vielä saman harjanteen toiseen päähän, mistä näkymä kirkolle oli vielä parempi. Alas tultiin harjanteen toiselle puolelle, missä kulkee ilmeisesti rajavartioiden käyttämä tie, mitä pitkin pääsi suoraan takaisin autolle.

View this post on Instagram

Tämän kauemmas ei Oslosta Norjassa pääse maantietä pitkin, sanovat. Kummallista olla ihan Venäjän rajan tuntumassa parkissa, Suomessa kun ei pääse rajaa muutamaa kilometriä lähemmäs. Tänne saa vapaasti ajaa ja rajavartijat vaan tervehtii iloisesti. Lähimmillään tie menee rajalla niin, että ajetaan rajamerkkien välissä, eli vasemmalla norjan tolpat, oikealla joki ja sen toisella rannalla Venäjän tolpat. . . . . #vanlifeskandinavia #vanlifesuomi #vanlifefinland #camperlifefinland #camperlifestyle #vanlifenordic #nordicvanlife #grensejakobselv #grense #kyrka #church #norway #norja #bobillivet #vanlifeadventures #borderarea #rajavyöhyke #jäämeri #karavaanarit #karavaanikulkee #vuosilomalla #pakulifer #jslfilm #vuosiautossa #norjanreissu #automatkailu #vuodenlomalla #pakuelämää #elämäpakettiautossa #vanlifeeurope

A post shared by Johannes ja Jaana (@vuosilomalla) on Aug 5, 2020 at 11:16am PDT

Yöksi parkkikselle ilmestyi vielä neljä muuta matkailuautoa ja pari pienempää seuruetta, jotka menivät läheiselle rannalle telttailemaan. Yöllä oli rauhallista ja hiljaista, lukuun ottamatta paria kertaa kun rajavartijat ajoivat mönkijällä ohi.

Aamulla keli oli vielä hieman pilvinen, mutta kirkastui koko ajan. Päätettiin vielä käydä kertaalleen kirkolla ottamassa pari kuvaa myös vanhalla laatikkokameralla, joka vaatii paljon valoa. Kirkolla olikin parkissa myös muita ajoneuvoja, ilmeisesti armeijan tai rajavartioston varusmiesten koulutusta.

View this post on Instagram

Siinä onkin kaikki panssariajoneuvot rivissä😅 Hidas aamu aurinkoa odotellessa ja siinä samalla levyt kävelylenkki rajan pinnassa. Lopulta ajeltiin takaisin Kirkkoniemeen missä auton siivous, vesien täydennys, jätevesien tyhjennys ja pientä fiksausta tavaratilan sidontoihin. Tänään yritin myös jälleen kerran selvittää miksi tuo blogi ei toimi, mutta eipä ne taaskaan osanneet mitään sanoa kauanko kestää, kuulemma ihan juuri menossa työn alle🤬.. Koko homma alko siitä, kun edellinen palveluntarjoaja myi palvelin liiketoimintansa toiselle firmalle. Ja nyt minä asiakkaana saan selvitellä sitä sotkua. Aika reilua vai mitä? 🤨 #vanlifeskandinavia #vanlifesuomi #vanlifefinland #camperlifefinland #camperfinland #norja #matkailuautoelämää #matkallapohjoiseen #lappi #autolomalla #vuosilomalla #pakulifer #jslfilm #vuosiautossa #bobil #bobilparkering #grensejakobselv #sotahistoria #norwayphotos #arcticcircle #lapland #laplandnorway #retkeilyauto #projectvanlife #campervans #reissupaku #reissupäiväkirja #vanlifediaries #vanlifeeurope #vanlifeexplorers

A post shared by Johannes ja Jaana (@vuosilomalla) on Aug 6, 2020 at 9:56am PDT

Kodak Brownie, model C on valmistettu joskus 1950-luvun puolen välin tienoilla, mutta ainakin ensimmäisen kuvamaani filmin perusteella oikein toimiva peli. Aukko on ilmeisesti f11 ja polttoväli linssillä 100mm. Säätöjä kamerassa on yksi: suljinaika noin 1/50 tai B, eli suljin auki niin kauan kuin nappia painaa. Tietenkin filmin herkkyydellä voi pelata hieman, mutta ISO 100 näin kesällä on oikein hyvä. oman ongelmansa tuo tietenkin kameran käyttämä filmiformaatti, mikä on 620 mallinen rullafilmi, sitä ei enää tehdä. Onneksi 120 formaatin rullafilmi käy, kunhan leikkaa muovisen rullan päädyt kynsileikkurilla hieman pienemmiksi.

Filmi hörhöilyn jälkeen käytiin vielä kävelemässä lähempänä rantaa ja katsomassa rantahiekkaan rakennettuja saksalaisten bunkkereita. Tästä matka jatkuisi länteen ja lopulta etelään, Grense Jakobselv on ilmeisesti kauimmainen paikka, mihin maantietä pitkin voi Norjan puolella ajaa Oslosta – 2485km.

Takaisin Kirkkoniemeen

Iltapäivän puolellehan se meni, kun taas palattiin Kirkkoniemen suuntaan. Käytiin vielä sen verran kylillä, että haettiin Biltemasta hieman ruuveja ja muuta sälää. Käytiin myös matkaparkissa tekemässä perus siivous autolle ja tyhjentämässä likavedet ja täyttämässä puhtaat. Samalla askartelin vielä muutaman lisäkiinnityksen tavaratilaan, eipähän pompi tavarat enää miten sattuu.

Tästä matka jatkui takaisin Neidenin suuntaan tarkoituksena käydä Pykeijassa ennen Varangin niemimaalle menoa. Tällä hetkellä matkavauhti vaikuttaa aika hitaalle, voi olla että Tromssaankin menee vielä useampi viikko. Mutta mikäs tässä kiire olisi?

Edellinen artikkeliVakuutusten vertailu: isoja erojaSeuraava artikkeli Alkumatka tiivistettynä

Blogista

Kirjoituksia matkustamisesta, autoilusta, harrastuksista ja vapaudesta

Viimeisimmät kirjoitukset

Takaisin Suomessa5.1.2021
Ranska kiinni ja suunnitelmien muutos28.10.2020
Normandia TOP-321.10.2020

Kategoriat

  • Auto
  • DIY
  • Harrastukset
  • Kiipeily
  • Laskettelu
  • Lifestyle
  • Longboard
  • Muut
  • Pyöräily
  • Uutiset
  • Valokuvaus
  • Yleinen

Avainsanat

#vanlife asuntoauto autolla eurooppaan Automatkailu autoongelma autovakuutus Blogi DIY Hampuri hiilidoksidipäästöt hiilijalanjälki Hiilikuiturungon korjaus hiilikuiturunko Historia Huiputus huolto ilmasto ilmastonmuutos kehitysmaa kesälaskettelu Kiipeily Kulttuuri Laskettelu maastopyöräily Matkailu matkailuauto matkaparkki mtb Munster norja Normandia pakkaaminen Pyöräily reissupäiväkirja reissuvalmistelut road-trip vakuutukset saksa Sotahistoria Tanska TOP-3 vakuutukset vakuutus pitkälle lomalle vakuutus roadtripille Vapaalasku vuoret

©Johannes Leppävuori 2020

Suositut Artikkelit

DIY: Hiilikuituisen pyörän rungon korjaaminen2 comments
Alkumatka tiivistettynä1 comments
Reissuun lähdössä – Kuka, mitä, hä?0 comments
Matkabudjetti ja sen koostuminen0 comments