Olen usein kuullut ihmisten perustelevan automatkailua ja vanlife elämäntapaa ekologisuudella ja ympäristösyillä. Voiko autossa asumisen ilmastovaikutus olla pienempi kuin normaalinin asumisen ja onko automatkailu ekologista? Ja tietenkin herää myös kysymys, että mihin verrattuna?
Mielestäni usein perustelut jäävät melko hatariksi, tai niitä ei haluta syystä tai toisesta sanoa ääneen. Epäilen, että automatkailu ei ole niin ekologista kuin väitetään, vaan voi olla hyvinkin saastuttavaa. Mutta jotta tämä ei jäisi arvailuksi, niin tein hieman laskutoimituksia.
Hiilijalanjäljen laskeminen
Lähdin selvittämään asiaa laskemalla nykyisen hiilijalanjälkeni useammalla eri laskurilla. Käytin laskemiseen kolmea eri laskuria ja vertailen ensin niiden tuloksia. Sen jälkeen yritän saada laskettua hiilijalanjäljen autossa asuessa.
Monessa hiilijalanjälkilaskurissa on se ongelma, että ne eivät mahdollista asumisen jättämistä pois laskuista, eivätkä myöskään tunnista mitään muuta tapaa asua kuin perinteinen talo. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja muuttumassa. On paljon ihmisiä, joilla ei ole varsinaista kotia missään, vaan asunto löytyy tarvittaessa, vaikka kaverin nurkista, kimppakämpästä, asuntovaunusta/ -autosta, tai veneestä. Myös hotelleissa ja muissa yleensä lyhytaikaiseen asumiseen tarkoitetuissa paikoissa asuu ihmisiä.
Ympäristökeskuksen laskuri
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Ensimmäinen laskuri on Suomen ympäristökeskuksen teettämä. Uskoisin että sen tulokset ovat melko luotettavia, koska ympäristökeskuksella ei käsittääkseni ole juurikaan sidonnaisuuksia eturyhmiin.
Tästä testistä sain tulokseksi noin 12 tonnia hiilidioksidia vuositasolla. Liikkuminen ja liikenne olivat suurin päästölähde, kuten odottaa saattoi. Eniten minua yllätti, että tavarat ja palvelut olivat ruokaa suurempi saastuttaja.
Keskimääräinen suomalainen kuluttaa tuon laskurin perusteella arviolta yhdeksän ja puoli tonnia hiilidioksidipäästöjä. Eli keskiarvon yli mennään reippaasti, mikä selittyy yksityisautoilulla.
Sitran laskuri
Lähde: Sitra elämäntapatesti
Sitran laskuri antaa huomattavasti pienemmän hiilijalanjäljen kuin ilmastodieetti laskuri, vain 7700kg (vs. Ilmastodieetti 12000kg). Kummassakin suurin päästömäärä tulee liikenteestä ja liikkumisesta, eli toisin sanoen auton käyttämisestä.
Sitran testin mukaan liikkuminen saastuttaisi 2700kg edestä, kun taas ilmastodieetin mukaan päästöjä aiheutuisi 5300kg. Aika iso ero.
Mielenkiintoiseksi eron tekee myös merkittävä ero asumisessa. Ilmastodieetti kertoo, että asumisen päästöt olisivat suurin piirtein samat keskimääräisen suomalaisen kanssa, mutta Sitra taas, että ne olisivat selvästi keskiarvoa pienemmät, eli noin 1800kg.
Ilmastodieettiin verrattuna ruoka taas on selvästi suurempi päästölähde. Laskureissa on luonnollisesti eroja, esimerkiksi siinä, kuinka omat tiedot niihin syötetään. Sitran mukaan ruuan ilmastokuorma olisi 2300kg hiilidioksidia.
Tavaroissa ja palveluissa on myös heittoa laskureiden välillä. Ilmastodieetti väittää että lukema olisi lähes 3000kg ja Sitra taas että lukema on vain 1100kg.
Carbonfootprint laskuri
Lähde: carbonfootprint.com
Varmuuden vuoksi valitsin testattavaksi vielä yhden ulkolaisen laskurin. Carbonfootprint laskurin on tuottanut Carbon Footprint Ltd. eli kyseessä on kaupallinen laskuri. Sen tuloksien perusteella aiheuttaisin hiilidioksidipäästöjä 13,54 tonnia vuodessa. Tuo lukema on kolme tonnia suurempi kuin Sitran testissä.
Tulos on kuitenkin hyvin linjassa Ilmastodieetti laskurin kanssa, siihen ero kertyi vain yksi tonni. Tuo ero selittynee puhtaasti laskurin toimintalogiikalla ja esiasetettujen arvojen pienillä eroilla.
Tässä laskurissa tosin asumisen osuus ei pidä mitenkään paikkaansa. Syynä lienee, että testi on tehty keskimäärin hieman lämpimämpiin maihin. Vastaavasti taas autoilun osuus on mielestäni aika ylimitoitettu, se on yksinään testin perusteella suurempi kuin Sitran testin kokonaistulos.
Mitenkäs se autossa asuminen siis päästää?
Varsinaista matkailuautoilun tai vastaavan laskuria en löytänyt, vaikka luulisi sellaisen olevan melko simppeli rakentaa. Jouduinkin siis ihan konkreettisesti etsimään tietoa, kuinka paljon esimerkiksi lämmittimen käyttämä diesel sisältää hiiltä, ja kuinka suuri osa siitä päätyy lopulta taivaalle.
Pelkkä ajaminenhan tuottaa päästöjä ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa autolla liikkuminen. Meidän automme ilmoitettu hiilidioksidipäästö 2.2hdi moottorilla on 199g/km. Eli jos suunnitelmana on ajaa vuodessa 45000km, niin silloin kokonaispäästö ajamisesta olisi suoraan tuosta laskettuna 8955kg hiilidioksidia vuodessa.
Tuo päästölukema ei pidä vielä sisällään auton huollosta, teiden kunnossapidosta ja muista välillisistä lähteistä tulevia päästöjä. Sekä ilmastodieetin, että Sitran laskurin laskentaperusteista löysin myöhemmin tiedon, että auton välilliset päästöt ovat noin 20g/km. Eli todellinen päästömäärä olisi tällöin 10746kg vuodessa.
Yritin varmistaa vielä tuon lukeman ilmastodieetti -laskurilla, se antoi tulokseksi 4800kg, mikä ei vaikuta yhtään luotettavalta. Seuraavaksi kokeilin laskea vastaavan Sitran laskurilla, tulos: 4200kg. Tulokset vaikuttavat molemmissa siltä, että ne on laskettu uudehkon henkilöauton perusteella.
Seuraavaksi tuli mieleeni kuitenkin, että ero voi selittyä auton oletetulla matkustaja määrällä, minkä molemmissa testeissä valitsin kahdeksi henkilöksi. Jos päästömäärä on jaettu kahdelle, se täsmäisi hyvin auton tietojen perusteella laskettuun päästömäärään ja tämä selvisikin lukemalla huolella molempien laskurien laskentaperusteet.
Eli kokonaisuutena reissun ajomatkasta kertyy noin 10,7 tonnin hiilidioksidipäästöt, riippumatta siitä, onko kyydissä yksi vai kaksi henkilöä.
Auton lämmittäminen
Autossa asumisen ilmastovaikutus ja muut siihen liittyvät päästöt ovatkin sitten kinkkisempi tehtävä. Esimerkiksi ruuanlaitosta ja auton lämmittämisestä koituvia päästöjä voi olla haastava arvioida, mutta yritetään.
Auton lämmittämiseen käytetään Planar 44D mallista dieselillä ja pienellä sähkömäärällä toimivaa ilmalämmitintä. Nimellinen maksimiteho laitteessa on 4kW, mutta käytännössä koskaan se ei ole täydellä teholla muulloin, kuin aivan lämmityksen alkuvaiheessa.
Dieseliä lämmitin kuluttaa talviaikaan aiempien kokemusten perusteella noin kaksi litraa vuorokaudessa meidän käytöllä. Dieselin sisältämä energiamäärä on noin 10kWh per litra.
Osa tuosta polttoaineen energiasta tietysti menee suoraan hukkaan palotilassa syntyvänä valona ja pakoputken kautta ulos siirtyvänä lämpönä, joten hyötysuhde ei ole lähelläkään sataa prosenttia, vaan alhaisempi. Yleisesti dieseltoimisten lämmittimien hyötysuhde on kuitenkin kohtalaisen hyvä, noin 80%.
Lämmittimen käyttö ja käytön määrä
Talvella arvioisin, että lämmitin on keskimäärin käynnissä klo 8-10 ja 17-22 eli yhteensä seitsemän tuntia vuorokaudessa. Tällöin lämmittimen keskimääräinen teho käytössä olisi siis noin 2,85kW luokkaa (aurinko lämmittää maan pinnalla noin 1,4kW per neliömetri, noin niin kuin vertailukohdaksi).
Kun lämmittimen palotila ei ole vielä täysin lämmennyt, palaa myös diesel silloin hieman epäpuhtaammin, joten jatkuvaa sammuttelua ja käynnistelyä kannattanee välttää. Yleensä reissussa käytämmekin lämmitintä kaksi kertaa päivässä: aamulla heräämisen jälkeen ja aamupalaa syödessä, usein noin 2 tuntia ja iltaisin päivällistä tehdessä ja muuten autossa oleskellessa tunnista jopa seitsemään tuntia.
Yhden diesel litran palamisesta syntyy 2,6kg CO2 päästöjä, hypoteettisesti voitaisiin päättää, että koko vuoden ajan kuluttaisimme auton lämmitykseen tuon kaksi litraa dieseliä vuorokaudessa, eli vuodessa 730 litraa. Tämä tarkoittaisi silloin vuositasolla noin 1900 kilon hiilipäästöä.
Tietenkään kulutus ei oikeasti ole noin suuri, koska laskelma olettaa, että olisi jatkuva talvi ja lämpötilat reilusti pakkasella. Todellisuudessa tarve on ehkä yhteen neljäsosaan tuosta määrästä. Lämmityksen osuus päästöistä siis reilusti yläkanttiin arvioiden on noin yksi hiilidioksidi tonni. Autossa asumisen ilmastovaikutus ei olisi ilmeisesti kovinkaan suuri, jos ajamisen jättäisi kokonaan pois.
Sähkö
Autossa asuessa sähkön ei pitäisi olla meille ongelma. Auton oma laturi lataa myös niin sanottua hupiakustoa ja sen lisäksi katolla on myös kaksi 85W aurinkopaneelia. Eli sähkön tuottaminen tapahtuu joko ajaessa sivutuotteena tai sitten auringosta saatavalla energialla.
Satunnaisesti voi olla tarve myös lisäsähkölle, mikäli jotain yllättävää, kuten akuston hajoaminen tapahtuisi. Autoomme ei ole kuitenkaan varsinaisesti asennettu minkäänlaista maasähköjärjestelmää.
Sähköä kuluttaa autossa jääkaappi, valaistus, lämmitys ja erilaiset ladattavat laitteet kuten kännykät ja kameroiden akut. Normaalisti 12V sähköä kuluu mittarin mukaan talvisin noin 40 Ah vuorokaudessa (=175kWh/ vuosi) ja kesällä paljon vähemmän. Tuon energiamäärän kuittaa aurinkoisena päivänä yleensä helposti muutamassa tunnissa ja ajamallakin noin kahdessa tunnissa.
Koska sähköä tuotetaan auringosta ja ajamisen sivutuotteena, en laske sille tässä yhteydessä minkäänlaista ilmastovaikutusta. Autossa asumisen ilmastovaikutus on sähkön osalta paljon pienempi, kuin normaalissa asumisessa, meidän sähkönkulutus on yleensä ollut noin 1600kWh vuodessa.
Ruoka ja sen ilmastovaikutus
Matkalla ruokavaliomme todennäköisesti muuttuu kasvipainotteisemmaksi, koska käytettävissä oleva rahamäärä hieman pienenee normaalista ja liha on kallista. Maitotuotteiden kulutus pysynee melko samalla tasolla kuin nykyisinkin.
Myös monien elintarvikkeiden kuljetuksesta syntyvät päästöt laskevat, kun esimerkiksi hedelmiä voi (toivottavasti) hankkia suoraan sieltä missä ne myös kasvavat. Pitäydyn nyt kuitenkin laskemaan ruuan ilmastopäästöt samalla lukemalla kuin laskureiden keskiarvo, eli karkeasti 1,5 tonnia henkilöltä.
Ruuanlaitossa käytämme nestekaasua. Yksi kilo nestekaasua tuottaa palaessaan 2,93kg hiilidioksidia Nestekaasua menee noin 1 – 2kg kuukaudessa, jolloin vuositasolla ruuan laittoon sekä teeveden ja kahvin keittoon kuluu ehkä noin 20kg nestekaasua. Se tarkoittaa hieman vajaata 59kg CO2 päästöjä.
Nestekaasun sisältämä energia määrä on noin 12,5kWh/kg. Vertailun vuoksi yhden kWh tuottaminen sähköllä Suomessa tuottaa keskimäärin noin 50 – 80g CO2 päästöjä ja saman energiamäärän tuottaminen nestekaasulla siis noin 230g. Ruuan laittamisen päästöt ovat kuitenkin minimaalisen pienet suhteessa muihin autoilun päästöihin, joten jätän ne huomiotta.
Tavarat ja palvelut
Tavaraa emme varmasti osta reissussa ainakaan enempää kuin normaalistikkaan. Jo pelkästään budjetti aiheuttaa tähän rajoituksia. Tietenkin joitain pakollisia hankintoja voi tulla, kuten pyörän varaosia tai muita varusteita hajonneiden tilalle. Mutta pois jäänee kokonaan Ebay -shoppailut ja kotiinkaan (autoon) ei tarvinne hankkia uusia huonekaluja kovin usein.
Palveluita kulutamme taasen todennäköisesti hieman enemmän, lähinnä nähtävyyksiä, hiihtokeskuksia ja majoituspalveluita. Monet palvelualan yritykset ovat siirtyneet käyttämään vihreästi tuotettua sähköä ja muutenkin ympäristöystävällisyys on myyntiargumentti lisääntyvässä määrin.
Lasken kuitenkin, että tavarat ja palvelut tuottavat päästöjä yhteensä matkan aikana suurin piirtein saman verran kuin normaalistikin, eli noin kolme tonnia per naamari.
Autossa asumisen ilmastovaikutus
Autoilu on odotetusti se kaikkien suurin päästöjen lähde. Seuraavaksi seuraavat ruoka ja tavarat sekä palvelut. Autoilun päästöihin voi tietysti helposti vaikuttaa, ei tarvitse kuin vähentää ajamista.
Uskoisin että pystymme tuosta lasketusta kilometrimäärästä karsimaan ison osan pois, koska aikaa on ja ei ole kiire mennä mihinkään. Myös ajokilometrien vähentäminen parantaa aina budjetin riittoisuutta toisessa kohtaa. Lisäksi nämä koronan aiheuttamat rajojen sulkemiset todennäköisesti vaikuttavat vielä pitkään, mikä rajoittaa liikkumista.
Kahden hengen arvioidut päästöt vuoden ajalta:
Autolla ajaminen | 10,7 tonnia |
Auton lämmittäminen | 1,0 tonnia |
Ruoka | 3,0 tonnia |
Tavarat ja palvelut | 6,0 tonnia |
Yhteensä | 20,7 tonnia |
Yhteensä siis 20,7 tonnia kahdelta! Keskiverto suomalaisen päästöt ovat Sitran mukaan 10,3 tonnia ja ympäristöministeriön mukaan tasan 10 tonnia. Eli loppujen lopuksi matkan hiilidioksidipäästöt eivät ole mitenkään kohtuuttoman suuret, vaan voivat jopa lopulta hieman jäädä keskiarvon alle.
En ole mikään ilmastoasioiden ja laskentaperusteiden asiantuntija ja siksi kirjoituksessa voi olla asiavirheitä tai vääriä laskentaperusteita. Jos havaitset virheen tai epäjohdonmukaisuuden, laita vaikka alle kommenttia, kiitos!
Lopuksi voin todeta, että autossa asumisen ilmastovaikutus ovat todennäköisesti suuremmat, kuin normaalissa kerrostalo elämässä. Jos reissuun lähtisi yksin, ei olisi toivoakaan päästä alle keskiarvon, ainakaan jos ei karsi rajusti ajokilometrejä. Eli ei ole #vanlife mikään ekoteko, ainakaan jos kilometrejä pääsee kertymään.